Puun takaa Tappion voi aina kääntää pahemmaksi. Valintakysymys.

Kauas pilvet karkaavat - ja Pariisin ilmastoasiakirjat?

Nyt vahvistetun Pariisin nk. ilmastosopimuksen johdannossa tunnustetaan ihmisoikeudet, työntekijöiden asema, naisten oikeudet, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja alkuperäiskansojen asema. Olen kuitenkin kovin skeptinen mm. viimeksi mainitun eli alkuperäiskansoja koskevan huomautuksen tehosta, sillä kaikkialla on aina tähänkin menessä menty raha edellä. Poikkeamat eriasteisesti perinnekulttuuriaan elävien ja alkutuotannossa kiinni olevien paikallisyhteisöjen eduksi ovat tähän asti olleet yksittäistapauksia, joilla ei ole ollut merkitystä tuhotalouden kokonaisuuden kannalta. Voisiko Pariisi muka muuttaa tilannetta?

Vaikka Pariisi osoittaa tietynlaista kehitystä, on kyse kuitenkin vielä toistaiseksi vain puheesta. Se missä määrin eri maat ja kansainväliset (niin valtiojohtoiset kuin yksityiset) yritysjätit kokevat prosessin itseään sitovan, ja se miten tulevan (?) sopimuksen eri kohtia tulkitaan, jää nähtäväksi. Sen sanon jo nyt, että vahvemmat muotoilut esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksien osalta olisivat antaneet heille tehokkaampia työkaluja tuleviin oikeustaisteluihin. Niitä nimittäin on luvassa, kun pakkotalouden piirteitä alati vahvemmin saavan energiasektori ja ravinnon monokulttuurinen tehotuotanto vie viimeisiä luonnonvaraisia tai vähemmän pilattuja alueita kannaltamme ikävien systeemisten tilamuutosten äärelle.

Huomauttaisin myös, että Pariisin 12-sivuisen ilmastoasiakirjan lainvoimaisuus edellyttää vielä erillistä ratifiointia 55 eniten kasvihuonekaasuja tuottavan sopijaosapuolen taholta. Toistaiseksi kyse on siis vain luonnoksesta, sekä sen yhteisestä hyväksymisestä kivoissa coctail-tunnelmissa. Varsinaisen ratifioinnin osalta on syytä vielä olla epäilevä, varsinkin kun pohdimme esim. Yhdysvaltain tulevaa panostusta. Lisäksi sopimus ei voimaan tullessaankaan osoittaisi sopijaosapuolille mitään konkreettisia kasvihuonekaasuja koskevien päästöjen määrällisiä ja maakohtaisia vähennystavoitteita. Jokainen maa siis päättäisi näistä tavoitteista itse, ja vaikka se ei yltäisikään tavoitteisiinsa, ei sopimus määrittele minkään valtakunnan rankaisutoimia tai ylikansallisia mekanismeja, joilla tällä tavoin inhottavampia ilmastomaita voitaisiin ikään kuin auttaa tavoitteisiinsa.

Pariisissa ei siis syntynyt ilmastosopimusta, toisin kuin media lähes kyyneleitten partaalla nyt väittää. Sen sijaan siellä syntyi mm. alkuperäiskansojen aseman varsin heikosti huomioiva luonnos, joka ehkä menee aikanaan läpi sopimukseksi asti, ja joka voimaan astuessaankin on lähinnä toiveajattelua väkevän maailmanpelastamisen sijaan. Toivotaan, että näille toiveille on jotain katetta.

Entä miksi alkuperäiskansat ovat mielestäni niin keskeisessä asemassa tämän aiheen kannalta? Vastaan, että niistä moni on maailmaamme runnoneista teknis-tuotannollisista ja sosiaalisista muutoksista huolimatta edelleen vahvasti kiinni omassa luonnonympäristössään ja sen kyvyssä tarjota elanto. Kun ihminen syö hengissä pitävää ravintoa suoraan maasta ja vedestä, on näkökulma ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin toinen kuin luonnosta vieraantuneella urbaanilla ihmisellä, joka syö järkyttävän pitkän logistiikkaketjun toisessa päässä tehdastuotettua raffinoitua mössöä. Ensin mainittu havaitsee kaikki häiriöt ja muutokset luonnonympäristössä välittömästi, ja toinen ei huomaa mitään vaikka asiat etenisivät soylent vihreän asteelle.

Eriasteisesti perinnekulttuuriaan elävien ja alkutuotannossa kiinni olevien paikallisyhteisöjen muodostamat alkuperäiskansat toimivat siis tämän sivilisaatioksi kutsutun kokeilumme kuvitteellisen jättikaivoksen kanarianlintuina, joiden tuupertuminen on merkki meitä kaikkia uhkaavasta vaarasta. Lisäksi kyse on tavallisten ihmisyhteisöjen itsemääräämisoikeudesta, mikä omasta mielestäni menee osakkeenomistajien oikeuksien edelle kaikissa tilanteissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Niinpä. Mistä kokous oli päättämässä? Työntekijöiden eduista, naisten tasa-arvosta ja naisten eurosta?

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Metsästäjä-keräilijöiden populaatiot ovat jostain ihmeellisestä syystä pysyneet kestävällä tasolla siellä, missä ovat rauhassa saaneet harjoittaa elinkeinoaan. Suomessakin metsästäjät, ainakin osa, osaavat vielä säästää apajiaan, vaikka elinkeinosta ei olekaan enää kyse. Poroihmiset sen sijaan ahneuksissaan ylilaidunnattavat karjaansa eli kauas ovat joutuneet esi-isiensä tavoista.

Oletetulla hiilidioksidi-ilmastonmuutoksella ei tässä ole merkitystä.

Toimituksen poiminnat